Keskikesä, juhannus tai yötön yö – eikö se ollutkin niin, että rakkaalla lapsella on monta nimeä?
Kuva: Irene Nordström
Me pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset olemme tottuneet elämään viimassa ja tuiskeessa ja joskus tuntuu siltä että kesä, lämmön ja valon keskellä, on niin eksoottista että iloitsemme siitä vuosi toisensa jälkeen. Kansa on alkukesällä kuin ensimmäisen kerran laitumelle päässeet tammat ja oriit – kesä, lämpö ja valo tuo sen.
Muistuu mieleen että kesä voi olla myös vaikeaa aikaa monelle. Joku alkaa jo juhannuksena suremaan pimeneviä iltoja sekä taas kohta alkavaa kaamoksen aikaa. Totuus kuitenkin on että siihen kaamokseen on vielä pitkä matka. Joka vuosi se on tullakseen kuitenkin.
Se haikeuden ja melankolian tunne on kuitenkin monelle totuus, suru siitä kuinka kuinka nautinnollinen ja joskus lyhyt kesä voikaan olla.
Juhannus – yötön yö. Miten sen voisi mahdollisimman iloisesti juhlistaa? Isolla joukolla? Yksin? Mökillä oleillen? Töissä ollen? Kotona? Jokaiselle jotain ja jokainen tekee sen omannäköisen juhannuksensa.
Ei mikään tapa viettää juhannusta ole toista parempi. Tee juhlasta ja arjestasi omannäköisesi, ilman että kukaan vaikuttaa siihen. Joillekin pieni voi olla suurta ja nautinnollista ja taas toisinpäinkin.
Ei siitä ole montaakaan vuosikymmentä kun Helsinki tyhjeni väestöstään juhannuksena. Sankoin joukoin väestö lähti kotipitäjiinsä maaseudulle.Kaikki kaupat, ravintolat ja muu toiminta olivat suljettuina, kadut tyhjät ja ihmiset poissa.
Nykyään kaikki on toisin.Helsinki on vireä ja kansainvälinen kaupunki. Helsinkiin tullaan turistina katsomaan ainutlaatuista pääkaupunkia.Väittäisin että jopa omalle väestölle varmasti tekee hyvää ja lapsillekin olisi mukavaa joskus viettää aikaa turistin silmin, ihan kotokutoinen juhannus, vaikkapa Helsingin Seurasaaressa.
Oikein ihanaa keskikesän aikaa, juuri sinulle!