Avainsana: yksilöterapia

Vanhemmuus pandemian aikana on tuonut suuria haasteita monelle perheelle.

Kuinka monelle perheelle tämä koronakriisi on tuonut kohtuuttomia haasteita? Voidaan vaan yleisesti arvailla miten tämä nykyinen kriisi näkyy tulevaisuudessa perheiden selviytymisessä kriisistä.

Moni vanhempi on itse ollut itse työnantaja, siis yrittäjä tai pienyrittäjä, kevytyrittäjä, monia eri variaatioita mutta nyt näin korona-aikaan kertakaikkiaan työnteko on ollut vaikeaa tai mahdotonta.

Monelta työntekijältä on lähtenyt työpaikka alta. Mahdollisesti työnantaja on lopettanut, työnantaja on supistanut tuotantoaan, tai muuten vaan ei ole koronasäännösten vuoksi mahdollista tehdä töitä kuten ennen rajoituksia.

Nämä yrittäjät ja työntekijät ovat usein vanhempia lapsilleen. Vanhemmuus tuo mukanaan omia vaatimuksia, mitä on esimerkiksi riittävän hyvä vanhemmuus?

Yhteiskuntamme tukee vanhemmuutta. Perhe saa tarvittaessa tukea, apua, sekä ohjeita ja neuvoa erilaisin tukitoimin ja palveluin. Neuvola, koulu, järjestöt, hyvinvointipalvelut ja terveyspalvelut tukevat perheitä vaikeissakin tilanteissa. Kuitenkin se vaatii että perhe löytää nämä palvelut ja palvelut löytävät perheet.

Pandemian aikaiseen perheiden tuen tarpeeseen on tullut aivan uusia ulottuvuuksia. Avun pyytämiseen tulisi olla matalan kynnyksen mahdollisuus. Jokaiselle tulisi olla mahdollisuus pyytää apua. Ruuhkavuodet perheen päänä voi tulla suurena yllätyksenä tai yksilöllisesti vanhemmuuden voi kokea kohtuuttoman raskaana.

Samalla tulisi olla enemmän perheille palveluita – juuri ennalta ehkäisevän tuen palveluihin, niin että perheellä olisi mahdollisuus ja halu ottaa itse mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti yhteyttä auttavaan toimijaan. Tarpeena on mm. Taloudellista apua hetkellisesti, lastenhoitoapua hetkellisesti, terapia-apua perheelle, pareille ja yksilöille.

Mitä enemmän vanhemmilla on tunne etteivät he ole jääneet yksin, vaan että apua on mahdollista saada niin sitä enemmän on hyvinvoivia perheitä. On tärkeää aina muistaa olla näkyvillä, niin kunnalliset toimijat kuin yksityisetkin palvelut. Jokaiselle jotain ja oikea-aikaisesti. Huomioidaan läheisemme ja autetaan kykyjemme mukaan ettei yksikään perhe jäisi yksin.

Miten vuorovaikutustaidot vaikuttavat arkeen

Vuorovaikutustaidot opitaan jo pienenä. Se miten ihminen on lapsuudessa saanut äänensä tai tahtonsa kuuluviin, vaikuttaa osaltaan siihen, miten hän osaa olla vuorovaikutuksessa myöhemmin toisten kanssa. Rooli perheessä ja perheen sekä yksilön tapa kohdata ristiriidat vaikuttavat myös oleellisesti myöhempiin vuorovaikutustaitoihin ja vuorovaikutustilanteisiin. Varhaislapsuuden tapahtumat vaikuttavat paljon tulevaan.

Monesti mietitään kuinka joku on erittäin lahjakas vuorovaikutuksellisesti. Miksi hän pärjää sosiaalisesti hyvin tai onnistuu ja se vaikuttaa jopa tuleviin onnistumisiinkin. Miten joku voikaan niin loistaa ystäväpiirissä?

Miksi joku taas herkästi epäonnistuu yrittäessään saada äänensä kuuluviin niin läheisten kanssa kuin esimerkiksi koulussa tai työpaikalla. Epäonnistuminen vuorovaikutuksellisesti koulussa, työssä, harrastuksissa tai vaikkapa työnhaussa on otettava vakavasti. Näistä haasteista on puhuttava ja otettava esille. Totuushan on että kommunikointi ja kuulluksi tuleminen voi olla monelle vaikeaa isossa yhteisöissä tai yllättävissä tilanteissa.

Voiko vuorovaikutustaitoja harjoitella? Kyllä voi ja tarvitseekin. Esimerkiksi terapiassa voidaan pohtia juuri näitä haastavia vuorovaikutustilanteita ja voidaan lähteä tutkimaan yhdessä sitä, kuinka niistä voidaan mennä eteenpäin kohti onnistunutta tapahtumaa – esimerkiksi, vaikeita tilanteita koulussa, työssä, kotona tai ystävien, parisuhteen kesken. Sitähän tämä kaikki on, kommunikointia toisten kanssa ja ydessäoloa vuorovaikutuksellisesti- tilanteet jotka voivat onnistua tai tilanteita jotka olisivat voineet mennä paremminkin.

#vuorovaikutus #ystävät #työsuojelu #puheeksiotto #ratkaisukeskeinenterapia #apu #ainavoi

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén